Uutiset 2014 - News 2014 20152014201320122011



5.11.2013  Ducky C.I.B. & EE MVA & 2 x ROP/CACIB! :) - Ducky C.I.B. & EE CH & 2 x BOB/CACIB! :)

Paluu maan pinnalle Tartton viikonloppureissun jäljiltä! Koska Duckyn viime vuoden elokuun lopussa nappaamasta CACIBista oli kulunut vaadittava vuosi ja päivä (tai oikeastaan 2 kk yli vuoden), niin päätimme lähteä pienelle reissulle katsomaan, josko onni olisi myötä ja saisimme kasaan inttivalioon tarvittavat tulokset jo nyt. Ducky päätti seurata isoisänsä tassunjäljissä ja nappasikin Virosta ”kaiken” ja vielä vähän lisääkin ekalla yrittämällä yllättäen omistajansakin :) Lauantaina se oli PN1, ROP, SERT ja CACIB --> C.I.B. & EE MVA eli nyt se on Kansainvälinen muotovalio käyttötuloksella varustettuna :) Strösseleinä kääretortun päälle pieni Dee yllätti ja nappasi vieläpä Rodun Parhaan tittelin! :) VSP oli komea suomalaisuros Grezagord’s Äksönmän, onnea Pia! Ducky olikin kyllä ihan fiiliksissä kehässä ja esiintyi kuin olisi päättänyt voittaa ;) Sunnuntaiaamuna raahauduttiinkin siten paikalle asteen verran väsyneempinä edellisillan juhlallisuuksien jäljiltä ;) Siitä huolimatta Dee oli jälleen ROP kera neljännen CACIBinsa. Oho ja hups, sehän onkin myös ihan showkoira – se asenne ja itsevarmuus olivat aika vakuuttavia :) Koitan latailla myöhemmin videoita näkyville! VSP oli nuori lupaava Redadict Into Deep Diving, onnea Helena! Ryhmäkehiin ei sunnuntaina enää jääty vaan lähdettiin sen sijaan Tiedekeskus AHHAAta tsekkaamaan ja olikin kyllä tosi hieno ja mielenkiintoinen paikka :) Vähän tietty harmitti jättää ryhmäkehä väliin, mutta päätettiin, että on kuitenkin kiva nähdä Tarttosta vähän muutakin kuin pelkkää näyttelyhallia. Ducky oli tosi kiva matkakumppani jälleen! Se matkasi tällä kertaa laivamatkojen ajan autossa matkojen ollessa sen verran lyhyitä ja nukkui ilmeisesti tyytyväisenä. Sunnuntaina olin hieman huolissani, sillä jouduimme auton kanssa ilmeisesti väärälle kannelle rekkojen sekaan, mutta palatessamme autolle, Ducky nukkui silloinkin täysin tyytyväisen näköisenä kerällä autoon jätetyn ulkotakin päällä, joten ei se liene siellä turhia murehtinut :) Hyvähermoinen eläin. Palkinnoksi lupasin Duckylle paketin nakkeja ja niitä sitten käytiinkin hakemassa lauantai-illan päätteeksi kaupasta kuoharipullon ja matkaan tarttuneen suklaakakun lisäksi ;) Huippureissu!

Lauantain arvostelu:
"Excellent size. In very good condition, very fit. Excellent head. Dark colour of eye, correct ear-setting. Long elegant neck. Good topline. Round croups. Correct tailset. Very rich coat. Good angulation in front and hindquarters. Correctly developed chest. Very good movement. Nice quality of coat. Very good presentation in ring. Makes a very positive impression!" (Mr. Zlatko Jojkic)

Vapaa suomennos: Erinomainen koko. Erittäin hyvässä kunnossa, hyvin timmi. Erinomainen pää. Tumma silmien väri, oikea korvien kiinnitys. Pitkä, elegantti kaula. Hyvä ylälinja. Pyöreä risti. Oikea hännänkiinnitys. Hyvä runsas turkki. Hyvät kulmaukset edessä ja takana. Oikein kehittynyt rintakehä. Erittäin hyvät liikkeet. Hieno turkin laatu. Erittäin hyvä esiintyminen kehässä. Antaa erittäin positiivisen vaikutelman!

Sunnuntain arvostelu:
"Very good head. Correct bite. Correct position of ears. Very good front and rear angulation, topline and movement." (Mr. Erodotus Neofytou)

  Back from the weekend trip to Tartu, Estonia! Because a year had gone since Ducky received her 1st CACIB from Finland, we decided to make a small trip and see if we’d get the CACIB for the international champion title. Ducky decided to follow in his grandsire’s footsteps and took “everything” from Estonia at the first attempt :) On Saturday she was Best bitch, BOB, got CAC and CACIB --> C.I.B. & EE CH so now she’s an international champion with hunting merit! :) And as the icing on the cake little Ducky even won Best of Breed (BOB)! Ducky was full of attitude and run and presented herself like she had decided to win ;) Even on Sunday Ducky was again BOB with her 4th CACIB! Again, her self-confidence was very convincing ;) We skipped the group finals on Sunday and went to see a Science centre instead and I think it was in the end well worth it ;) Super trip! Ducky was a really nice travelling companion again. She spent the boat trips alone in the car in the car deck since the trip took only 2 hours. When we went back to the car, she was peacefully sleeping on my boyfriend’s coat and didn’t look stressed at all, she has got good nerves :) As the prize, Ducky got to eat sausages which we of course had to go and buy to her from the shop on Saturday, the humans then got chocolate cake and a little bit of bubbling wine ;) Super trip!

Critique from Saturday:
"Excellent size. In very good condition, very fit. Excellent head. Dark colour of eye, correct ear-setting. Long elegant neck. Good topline. Round croups. Correct tailset. Very rich coat. Good angulation in front and hindquarters. Correctly developed chest. Very good movement. Nice quality of coat. Very good presentation in ring. Makes a very positive impression!" (Mr. Zlatko Jojkic)






8.10.2013  Viikonlopun kisailut - Weekend in competitions

Lauantaina starttasimme ekassa WT-kilpailussa Duckyn kanssa Sipoossa. Harmi kyllä Ducky katsoi ekan rastin markkeerauksen liian lyhyeksi ja oli täysin vakuuttunut, ettei dami mitenkään voinut tipahtaa pellolla olleen saarekkeen taakse vaan sen eteen, ja koska hän kerran kurkkasi takaakin, mutta se ei ollut siellä, niin se ihan varmasti tippui siihen eteen. Ihan varmasti. Vaan kun ei tipahtanut, pieni eläin ;) Siten siis ekalta rastilta nolla ja wt:ssä kun yksikin nollarasti nollaa tuloksen, oli tulos sitä myöten sinetöity. Kävimme vielä tekemässä kakkosrastin, mutta sen jälkeen lähdimme kotiin nukkumaan univelkoja, kun tulosta ei kuitenkaan olisi enää voinut saada. Luovutustappio siis ohjaajan osalta ;) Kakkosrastin pisteitä en tiedä, mutta tuomari kommentoi suullisesti, että Ducky kovasti koittaa miellyttää koko ajan mua, mikä näkyy jo sen seuraamisessa ja se työskentelee halukkaasti. Harmittihan tuo nolla kyllä paikanpäällä kovasti, vaikka etukäteen olinkin saanut jo ohjeistuksen, että WT on niin herkkä laji, että sieltä tipahtaa nolla melkeinpä väärästä olkapään liikkeestä - siis noin niin kuin karrikoidusti ;) Kun sai unta palloon ja keräiltyä itsensä, niin on taas fiilikset, että tokihan me uudelleen mennään WT:henkin :) Positiivista oli, että Ducky oli koko ajan tosi rauhallinen odottaessa ja täysin äänetön niin odottaessa kuin suorituksissakin. Se yritti parhaansa, mutta Wt on wt ja aina ei voi onnistua :) Lisää treeniä ja uudestaan!

Sunnuntaina suunnattiin takaisin pk-seudulle, tällä kertaa agilitykisoihin, jossa Paula oli kiltisti taas lupautunut ohjastamaan Duckya. Team "Lahjattomat treenaa" saalistivat tällä kerttaa 2 x HYL, joten tuloksellisesti tämä vkloppu jäi aavistuksen laimeahkoksi :D Ei kuitenkaan oikeasti yhtään harmittanut kisojen jälkeen, vaan fiilis on tosi hyvä! Duckyn toinen rata oli oikeasti sen parhaita ratoja Paulan kanssa; se vain ehti lähtösuoralla lukita kolmosesteenä olleen A:n ja singota sivussa olleen putken sijaan A:lle ennen kuin ohjaaja ehti kissaa sanoa ;) Loppurata sujuikin sitten siten, kuin agsa parhaimmillaan sujuu eli kuin tanssi ja kontaktit olivat ihan huiput, Deen ja Paulan parhaat tähän asti :) Mun kanssahan Ducky pysähtyy kontakteille 99 % varmuudella, mutta Paulan kanssa se on pääosin juossut niistä läpi. Eka rata meni siihen, että Ducky palvelualttiina koirana oli selvästi hämillään siitä, kenen kanssa tässä nyt pitäisi hommia tehdä, kun "tässä on Paula, tuossa on esteet, mutta missä MUN mamma on?" ja se selvästi etsi mua heti lähdössä katseellaan. Lahjattomat treenaa -agsan varjopuolia, kun ohjaaja ja koira ovat suht vieraita vielä toisilleen ja Ducky kuitenkin on treenannut lähinnä mun kanssa. Tokalle radalle mentäessä ehdittiin hioa taktiikkaa ja pohtia, miten Ducky mahtaa ajatella, ja niinpä testattiin toisenlaista lähestymistapaa - ja se pelitti! :) Ducky keskittyi täysillä esteisiin ja Paulan ohjeistuksen seuraamiseen ja rata tosiaan oli hyllystä huolimatta hieno. Nyt toivottavasti tiedetään jatkoa ajatellen, miten toimia. Seuraavaksi on myös tarkoitus ottaa käyttöön "ehkä lahjakkaatkin joskus treenaavat" -metodi ja yrittää järkätä Paulalle ja Duckylle yhteistreenit ennen seuraavia kisoja ;)

Viikonlopun saldona siispä n. 800 kilsaa ajelua, mutta kerrankos sitä tulee ajeltua ;)

  text will follow






4.10.2013  Duckylle LUVA agilityssä - Ducky Clear round in agility

Ducky ja Paula kisasivat viime viikonloppuna kumpanakin päivänä agilityssä. Lauantaina kaksi rataa, joista ekalta HYL ja tokalta 5 vp harmillisen riman rämäytyksen vuoksi, mutta aika oli kuitenkin niin nopea, -12,82, että he voittivat MEDI1-luokan :)

Sunnuntaina jatkettiin kolmen radan verran. Kahdelta radalta HYL, mutta kolmannella hyppärillä se sitten klikkasi ja ajalla -9,79 Dee ja Paula saivat ekan LUVAn ja myös voittivat 13 koiraa kattaneen luokan :) Jee!! Videot ovat nähtävissä blogissa. Oli tosi hienoa taas katsella kaksikon menoa. Eivät olleet nähneet toisiaan sitten elokuun kisojen, saati sitten päässeet treenaamaan yhdessä, mutta riskillä jatkettiin "lahjattomat treenaa" -taktiikalla ja ihan hyvin se tuntuu sujuvan ;) Kiitos Paula!!

  Ducky & Paula competed in agility last weekend, both days. On Saturday the 28th of September they got 1 x disq. and 1 x 5 fault points because Ducky harmfully dropped one jump but the time was so fast, -12,82, that they anyway won the class MEDI1 :)

On Sunday they continued competing with 3 runs. Disq from the first ones but then it clicked on the third one and Ducky & Paula got their first Clear round with time -9,79 and they also were placed as 1st out of 13 :) You need three such results to get to the next class. It was such a joy watching them! The videos can be seen in the blog. So well done since they have trained only 3 times together and they hadn't seen each other since August. So we keep joking that You don't need to train to you've got the talent :P I of course have done a couple of trainings with Ducky myself but Paula is a way better handler in agility and since Ducky seems to run well with her even with such minimum training, they get to run in the competitions. Team work :)


Ducky tykkää Paulasta ♥ ...varsinkin kun Paulan kanssa ehkä voittaa nameja ja ruokaa :P


...ja onhan niiden kilpakumppaneidenkin kanssa aika hauskaa hieroa tuttavuuksia ;)


26.9.2013  Sorsia metsästämässä maastossa - Practical duck hunting with Ducky

Toissa viikonloppuna pääsimme Duckyn kanssa mukaan oikeaan metsästystilanteeseen :) Tuli todettua, että omasta mielestään Ducky on ehkä syntynyt metsästäjän apuriksi; enempää onnessaan ei pieni koira olisi voinut olla ♥ Noutoja saatiin 6 kpl, joista yksi oli haavakko. Ducky oli taitava! Hiljainen, sinnikäs ja kuuliainen pieni eläin :) Tuli todettua ihan käytännössä, miksi koiralla on todella tärkeää olla syvä, mutta ehdottoman pehmeä nouto-ote. Pinnallisella otteella lintuparka raahautuisi siiveestään ja kovasuinen murskaisi saaliin. Olin kyllä niin iloinen ja tyytyväinen, kun Ducky varmoin ottein poimi kauas pellolle tippuneen haavakkotelkän ja toi sen syvällä, pitävällä otteella, yhtään lintua vahingoittamatta perille asti. Hieno tyttö!

Saatiin oikeastaan kaikki mahdolliset noutotilanteet, sillä eka lintu oli sellainen, ettei kumpikaan nähty pudotusta. Pistin Duckyn etsimään kaislikosta ja Ducky eteni myös vesialueelle, mutta sinnehän se humpsahti jalkojaan myöten mutaan ja kasvistoon ;) Meni sinne kuitenkin sinnääksti uudelleenkin, kunnes totesin, että alue on aika mahdotonta liikkua ja pyysin sen sieltä pois. Lähdettiin kaikki ihmiset haravoimaan aluetta. Kaislikko oli niin tiheää, että jouduin raivaamaan koirallekin tietä. Haastava paikka. Pian Ducky jäi mun jälkeen ja hetken kuluttua se sitten touhotti kohti mua kaislikko kohisten suussaan se ihan eka lämmin riista :) Ilman koiraa lintua ei varmaan olisi löytynytkään tuolta. Sitten yksi tavi tipahti joen toiselle puolen, veteen kuitenkin, joten saatiin hieno yliuittotilanne ohjauksella kapean joenuoman toiselle puolen. Seuraava oli vaikeampi, sillä jälleen putoamispaikka oli "jossain" (oltiin niin kaukana, ettei oltu kumpikaan sitä nähty) vastarannalla. Koiran tuli ylittää ensin uimalla joenuoma, kiivetä sitten jyrkkää rinnettä ylös ja alkaa tehdä vastarannalla hakua. Ilmeisesti aliarvioin koiraani toisinaan, sillä sain Duckyn ekalla yrittämällä yli vedestä ja rinteen ylös, siellä pysäytin sen ja annoin käskyn etsiä. Ei mennyt kauaakaan, kun se oli haravoinut lähialueen ja löytänyt riistan ja lähti palauttamaan sitä takaisin samaa reittiä; se oli hieno fiilis :) Sitten saatiin vielä tuo haavakkomarkkeeraus keskellä peltoa ja kaksi tavia aivan vierekkäin veteen. Tulipahan tehtyä samalla "vaihtoharjoitus" - ei vaihtanut vaan toi sen ekana ottamansa, jee! ;) Oli kyllä tosi hieno reissu kaikin puolin. Ducky oli koko ajan täysin rauhallinen odottaessa ja seurasi nätisti rinnalla tapahtumia, mutta heti, kun pyysin sitä tekemään jotain, se teki. Oli tosi jännittävää nähdä, että todella koira teki nuo NOMEa varten opetetut tehtävät myös käytännön tilanteessa. Suuri kiitos Marianne & Sasu ihan mahtavasta metsästysreissusta! :) Kotiin saatiin vielä Deen noutavia tipuja syötäväksikin ;)

  Two weekends ago we had a chance to get to go duck hunting and of course we did! It turned out that Ducky seems to think that she has been born to be the hunter's helper ;) She couldn't possibly have been any happier little dog ♥ Ducky got altogether 6 birds. Ducky was all the time completely quiet and really calm when waiting but a rocket when she got the promise to retrieve. It was so nice to see that the tasks that I have teached to her for retriever-B tests, she also could do in practical hunting. There was one bird dropped on the other side of the small river and as we couldn't see where the bird dropped, I had to get he dog swim over the river, then run up the hill and stop it there and get it start searching on the other side. And she did exactly so! :) It didn't take a long time until she already had searched the area and found the bird and brought it back by running down the hill and swimming back. One bird was dropped in a very thick reeds and Ducky once sank in the mud down to her legs she kept on working. She even got one bird that was hurt and still alive but she picked it up like she had always retrieved them and brought it to me from far away from the field with a deep and firm grip but so soft that she didn't hurt the bird. Good girl! Thank you so much Marianne & Sasu for this hunting trip! We even got to eat the birds that Ducky had retrieved ;)





23.8.2013  Duckyn silmäpeilaus ja debyytti agilityssä. Hyvästit Cajolle. - Ducky's eyes checked and debut in agility. Goodbyes to Cajo.

Vihdoin ja viimein toteutin Duckyn uusintapeilauksen ja tulos oli enemmän kuin toivottu; silmistä ei löytynyt moitteen sanaa vaan ne olivat terveet :) Duckyn silmäthän peilattiin reilut kaksi vuotta sitten, jolloin Duckyn toinen silmä oli terve, mutta toisessa silmässä tutkinut ell näki jotakin, mitä ei osannut spesifioida. Papereihin kirjattiin, että muutokset voisivat olla joko kapin seurauksena olleen silmätulehduksen aiheuttamia tulehdusmuutoksia, jotka tulisivat katoamaan ajan myötä tai mahdollisesti jokin rd-muoto. Diagnoosi jäi tuolloin avoimeksi sillä ajatuksella, että silmät tulee peilauttaa uudelleen, jotta saadaan selvyys, ovatko ne terveet vai eivät. Pitkitin ja pitkitin uusintapeilaukseen menemistä, mutta nyt se on tehty. Dee sai kiitosta myös hyvästä käytöksestään, tosi nätisti se antoi pistää tipat ja tutkailla silmät :)

Koska Ducky on ollut itselleni aika unelmien harrastuskaveri ja se on osoittanut olevansa toimintakykyinen ja erittäin työskentelyhaluinen, uskon ja toivon sillä olevan rodulle annettavaa mm. hyvien käyttöominaisuuksiensa puolesta. Täten sille on suunnitteilla pentue vuoden 2014 kevään juoksuista. Lisätietoja uroksesta sekä kasvatusperiaatteistani on luvassa syksyn myötä.

Ducky myös starttasi ekoissa virallisissa MEDI1-luokan agsakisoissaan viime viikonloppuna. Ducky vietti viime viikon Helsingissä sillä aikaa, kun itse tein töitä Turussa. Ystäväni Paula Pusula ihan ex tempore ehdotti, että ilmoitetaankos Ducky kisoihin ja lupautui ohjaamaan, joten mikäs siinä ;) Niinpä Ducky jäi sitten Helsinkiin hengailemaan viikoksi ja kävi kolmesti treenaamassa yhdessä Paulan kanssa ennen kisoja asenteella ”lahjattomat treenaavat”! :D Maanantaina Dee pääsi mukaan Juha Oreniuksen treeneihin ja tiistaina Niina-Liina Linnan treeneihin, joten hyvistä treenareista ei ollut puutetta:) Viikonlopun kisoissa sitten nähtiin lopputulos ja vähäisistä treeneistä huolimatta Paulan ja Duckyn meno oli kyllä ihan huikean hienoa katsottavaa, kiitos Paula! <3 Eka rata meni vähän treenin piikkiin, vaikka musta sekin näytti hyvältä ja erityisesti kepit olivat tosi makeet, tuloksena ekalta radalta HYL. Toka rata oli ihan törkeän hieno ja meno oli tosiaankin synkassa! :) Tulos oli lopulta 10 vp, nopeus oli 4,45 m/s ja aikavirhe -14,76 :D Vika rima rämähti alas, sillä luultiin siihen asti kumpikin, että nolla on tulossa ja tuuletushuuto sai koiran hyppäämään riman päälle. Toinenkin vitonen tuli riman tiputuksesta, siihen ei tiedetä syytä, mutta onhan tuo välillä niitä alas heitellyt. Tällä irtosi kuitenkin vielä luokkavoitto ja palkinnoksi hieno keittiöveitsi, jotta saadaan eläimelle lihoja pilkottua, heh ;) Tästä on hyvä jatkaa ja ohjaajana kisoissa jatkaa ehdottomasti Paula! ;) Itse jatkan Deen treenaamista ryhmäpaikalla. Jee, oon niin iloinen, että Ducky pääsi radalle taitavan ohjaajan kanssa ja ihan selkeästi Duckylla on hirveän hauskaa Paulan kanssa :)
Video radalta





Ducky on myös ilmoitettu viikon päästä Lahdessa pidettävään tollereiden erikoisnäyttelyyn TollerShowhun, jossa se ekaa kertaa pyörähtää valioluokassa. Viime kerrasta onkin sitten jo vuosi, mutta kai sitä kerran vuodessa voinee pyörähtää näyttelykehissäkin :D

Ikävämmät uutiset ovat, että rakas Cajo siirtyi sateenkaarisillan toiselle puolelle kesäkuun lopussa :( Siirsin Cajolle kirjoittamani muistokirjoituksen tämän päivityksen alle, tähän asti se oli ollut etusivulla, mutta ehkä nyt on jo aika siirtyä eteenpäin. Elämä jatkuu, vaikkei se täysin samaa ilman Cajoa olekaan. Cajo oli ehdottomasti se Elämäni koira; koira, jollaista ei koskaan tule toista. Yhdessä sain kulkea ystäväni kanssa uskomattomat lähes 14 vuotta, joista jokaisesta olen kovin kiitollinen. Olen onnellinen, että Cajo sai arvoisensa elämän saadessaan pitää kuulonsa ja näkönsä ja hienot liikkeensä viime viikkoihin asti ollen tosi vetreä veteraani. Ikävä on suuri pientä halinallea, joka jutteli aina tyytyväisenä saadessaan rapsutuksia ja parkkeerasi kaikkien kylään tulevien ihmisten jalkoihin kannettuaan ensin jonkin suuhunsa nappaamansa esineen tulijan käteen. Suurena muistona mieleen on myös painunut meidän viimeinen messarin reissu viime joulukuulta, jolloin vielä kiersin Cajon kanssa yhdessä sen viimeisen messarikierroksen tyhjässä kehässä suurimman osan ihmisistä jo poistuttua hallista näyttelyn lähes päätyttyä. Sen jälkeen me vielä päästiin Turun KV näyttelyyn tämän vuoden tammikuussa, jossa Cajo pääsi vielä nauttimaan suuresti rakastamistaan aploodeista ollessaan vsp-veteraani ja PU4. Sen viimeinen näyttely. Palkinnot eivät olleet kuitenkaan enää tämän meidän viimeisen näyttelyvuoden juttu millään tavoin, vaan se, että Cajo pääsi vielä muutaman kerran kiertämään kehiä, sillä se rakasti kyllä esiintymistä täydestä sydämestään. Ja mä rakastin siksi olla sen kanssa kehässä. Se oli aina niin iloinen ja onnellinen tajutessaan, että ”Nyt mä pääsen mukaan!” Tyhjä aukko jäi Cajon jälkeen ja kyllä Duckykin sitä aina selvästi etsii, kun mennään käymään äitini luona, jossa Cajo viimeiset vuodet pääsääntöisesti asui maaseudun rauhasta nauttien. Onneksi pieni pala Cajosta jää elämään sen lapsissa ja lapsenlapsissa, joista yksi on Ducky :)

  Ducky's eyes were finally checked again and now both of her eyes looked completely healthy :) Since she has been close to a dream to work with in different hobbies and has proved to have lots of capacity and will to work, I believe she could have something to give for the breed and I am therefore planning a litter to her in Spring / Summer 2014. More information about the male and my breeding strategies will come during autumn :)

Ducky spent the last week in Helsinki and was training agility there with my friend while I was working in Turku. In the end of the week Ducky competed at her first official agility competitions. Regardless of just 3 training sessions, Paula and Ducky did two really nicelooking runs :) The first run was still somewhat practising (although I did like already then like what I saw!) but the second run looked really really nice! Ducky won the class MEDI1, her speed was 4,45 m/s and timefault -14,76 so she was really fast :) She however dropped two jumps so the result was 10. It looked really promising and I'm already waiting for the next competitions ;) Thank you so much, Paula! <3 You are a super team together:)

Video from the competitions

There are still also sad news. I had to say goodbyes forever to my sweetest dog Cajo in the end of June :( I still haven't written the memory text in English, it is still only in Finnish. I'm so thankful that we got amazing almost 14 years together. He was the dog of my life and there won't be another Cajo ever. I'm so happy that Cajo got to keep his sight and hearing and flexible movements for so long time and got to spend a very good life - a life that he was worth. I miss my teddybear who always came to get hugs, also from everyone that was visiting our home. He always brouhgt a toy or a show or whatever was the first thing that he found from the floor when guests came to visit and happily brought the toy to the guest. I also remember so well our last Winner show in December where I run in the empty ring with Cajo after the show had already finished. I knew it was going to be our last show in Helsinki, in the place where we had gotten so so many memories together. The prizes really didn't play any role in the last showyear, it was all about having fun and giving Cajo the opportunity to still run in the show ring since he really loved that from his heart. He never looked so happy that when he got the aplodes from the big audience and got to be the centre of attention. His last show was in January this year in Turku internation dog show where he still went BOS vet and Best Male 4th, and I'm sure he loved every moment. And I loved being in the ring with him and seeing him enjoying. I miss my friend so much. He is also very deeply missed by my mom by whom Cajo was living the most of the time during the couple of last years. He was such a wise and kind dog and always ready to play. He loved agility and small squeaky toys and tennisballs - and eating, especially pig ears :) Luckily a small part of him still lives in his children and grandchildren, one of which is Ducky :)


Cajo



Ducky ja korppi




25.6.2013  Hyvästi Cajo :( - Goodbye Cajo :(



Cajon muistolle (kirjoittanut Katja):

Ei heilu enää iloisesti tuuhea häntäsi. En kuule tuhinaasi sängyn alta. Seisoo pihan keskellä yksinäinen jalkapallo vailla huolta seuraavasta siihen kohdistuvasta riemuloikasta. Ei säihky kaunis turkkisi enää kesäauringossa – se säihkyy jossain kaukana täältä, aivan toisessa maassa. Mutta muistoissani olet aina täällä.

Vaikket enää istu suu mutruhuulelle rullattuna tapittaen jokaista pöydältä putoavaa murusta. Vaikket antaumuksella ravista kuolaista vinkupossuasi suoraan television edessä aina kesken uutisten ja lempisarjan. Vaikket ryntää ovelle vastaan sohvatyyny, kenkä tai mikä tahansa ensimmäisenä eteesi osunut irtokappale suussasi. En silti koskaan unohda sinua.

Rakastit palloja, pieniä vinkuleluja, siankorvia ja agilityä. Silmät säihkyen availit jouluisin kaikkien muidenkin lahjat. Rakastit temppuja, noutamista, ihmisten viihdyttämistä ja esiintymistä näyttelyissä – mitä suurempi yleisö sitä parempi Cajon oma show! Mutta kaikkein eniten sinä, pieni koirani, rakastit elämää. Ja sitä sinä rakastitkin koko pienellä sydämelläsi. Uskomaton taistelijakoirani.

Kiitos uskollinen ystäväni. Kiitos kaikista unohtumattomista hetkistä ja muistoista, joita tarjosit ja kanssani jaoit. Kiitos, että olit aina läsnä ja painoit pääsi polvelleni niinä hetkinä, kun eniten lohtua kaipasin. Kiitos, että olit ystäväni. Lähes 14 vuotta.

Heippa.

Cajo.

Mun maailmani paras koira.

C.I.E. & SE (n)MVA & EE MVA V-01 V-02 V-05 EEV-02 PMV-03 SEV-04 WWV-08 HeVW-12 VV-12 Hingstbackes Red-Cajo

11.10.1999 – 25.6.2013




31.3.2013  Perlellä pentuja Norjassa - Perle has puppies in Norway

Kevät on pentu-uutisten aikaa; Cajo on saanut kahdeksan uutta lapsenlapsenlasta Norjaan, sillä Duckyn siskolla, Perlellä (Allydor's Powerful La Perle), on hoivattavanaan kahdeksan pientä tolleripentua :) Pennut ovat syntyneet 28.2.2013 ja ovat siten nyt 4 viikkoa vanhoja. Pentuja on 4 urosta ja 4 narttua ja niiden isä on alunperin Tanskasta kotoisin oleva Løvmosen's Red Boby "Bobby". Pennuista 1 narttu ja 2 urosta etsivät vielä omaa rakastavaa ja aktiivista kotia. Kiinnostuneet voivat olla yhteydessä kasvattaja Bodil Petterseniin, bodil_pett@hotmail.com :)

  There are lots of puppynews in the spring. Cajo has gotten 8 new great-grandchildren in Oslo, Norway! Ducky's sister Perle (Allydor's Powerful La Perle) is taking care of her 4-week-old puppies, born on 28th February 2013. There are 4 females and 4 males in the litter and the sire of the litter is Løvmosen's Red Boby "Bobby", an import from Denmark to Norway. There's still one female and 2 male puppies looking for a loving and active home. If you are interested in a puppy from this litter, contact breeder Bodil Pettersen, bodil_pett@hotmail.com, for more information :)


kuva: Bodil Pettersen


26.3.2013  Agilityä, näyttelyitä ja pentuja - Agility, shows and puppies

Lievän painostuksen ohjastamina (:D) kävimme Duckyn kanssa viime viikolla agilityn epiksissä kisaamassa ja toteamassa, ettei tosiaankaan olla vielä menossa kisaamaan lisää :D Ducky kuitenkin sijoittui 13:sta mölliluokassa kisanneesta medistä lopulta jopa kolmanneksi ajalla, joka jäi ylimääräisistä rundeista huolimatta vain himpun verran voittajan ajasta. Nopeahan se kyllä on ;) Radassamme ei ollut juuri hurraamista, sillä virhepisteitä saimme kasaan kokonaiset 15 vp :D Nämä kaikki taisivat tulla rimojen lentelyistä, joista tosin voinee taas osin syyttää ohjaajaa. Nyt tiedän joka tapauksessa, että mulla on aivan mielettömän kuuliainen koira myös agsaradalla. Se pelasti kyllä täysin meidät hylkäykseltä, sillä unohdin itse radan kahdesti ohjaten sen kummallakin kerralla suoraan kohti putkea hyppyesteen sijaan. Ehdin tajuta virheeni juuri ennen kuin koira ehti putkeen ja kutsuessani Duckya, se veti jarrut kiinni ja palasi kuin palasikin suorittamaan hypyn - uskomatonta niinkin putkihullulta eläimeltä, kuin Dee! ;) Kontaktit se otti ja jäi niille, joskin A:lta karkasi luvatta lopulta. Mulle tuo 18 esteen pyöritysrata oli vähän liian haastava muistettava, mutta hyvää treeniä ja tulipahan käytyä - saatiin vieläpä tosi hienot palkinnotkin: lisää treeninameja, treenilelu, ruokaa ja puruluu, mitäs muuta sitä pieni koira enää voisi toivoakaan! ;) Treenit siispä jatkukoon.

Cajon tytär Tilly (SE JVA & MVA(N) PMV-11 LPI LPII Allydor's Utility Cheerful) on jälleen loistanut näytelmissä ja napannut yhden ROPin lisää, onnea Siv! :) Myös Tillyn 11-vuotias emä ja Duckyn mummo Penny on napannut ainakin yhden ROP-vet ja PN3-sijoituksen lisää.

Ja sitten kaikkein kivoimmat uutiset: Duckyn kauniille ja ihanaluonteiselle veljelle Vincentille on tulossa Ruotsiin pentuja :) Emä on ultrattu kantavaksi ja yhdistelmästä Allydor's Powerful Sparkling Star "Vincent" & RLD N RLD F Amber Ace Chica Abaigeal "Trinity" löytyy lisätietoja kennel Audax Fideliquen blogista: täältä.

Myös Ducky on menossa silmäpeilaukseen nyt keväällä ja katsellaan sitten mahdollisia pentusuunnitelmia sen osalta uudelleen.

  Ducky and I participated in an unofficial agility competition last week since so many people had said that we would have to do it ;) Ducky was super but I wasn't since I managed to forget the course, twice! :P But because Ducky is so obedient to my commands, she managed to save us from getting disqualified and we ended up just getting 15 fault points and the 2nd fastest time even though we did many extra rounds there on the course. She really is a super fast dog ;) She ended up becoming the 3rd in class Medi out of 13 competitors. Not planning on more competitions now, we both still need training - especially me! ;)

Cajo's daughter Tilly (SE VCH & U(U)CH NORDW-11 LPI LPII Allydor's Utility Cheerful) has again sparkled in the showring and became BOB again last weekend. Congratulations Siv! :) Also Penny, Tilly's mom and Ducky's granny, has gotten at least one more BOB-VET and BB3 placement.

And last the best news: Ducky's beautiful and lovely natured brother Vincent is going to become a father :)
The dam of the upcoming litter is pregnant and you can read more about the interesting combination Allydor's Powerful Sparking Star "Vincent" & RLD N RLD F Amber Ace Chica Abaigeal "Trinity" in kennel Audax Fidelique's blog here.

Even Ducky is going to be eye checked again this spring and her possible puppy plans will be evaluated again after that.


Ducky ja agsakisojen hervoton nami-lelusäkki ;)


17.3.2013  Muistoissa Ida - Ida In Memoriam

Surullisempia uutisia :(

Cajon 9-vuotias Ida-tytär (Mäkiharjun Pipar-Kakku) lähti tähdeksi taivaalle viime viikon perjantaina loukattuaan liukastumisen seurauksena pahasti selkänsä. Niin hirveän surullista :( Ida oli todellinen taistelijatyyppi ja hieno tolleri. Viime kesän näyttelyn yhteydessä kävin sitä viimeisen kerran katsomassa. Jaksamista Paulalle ja Idan toisille omistajille, olette ajatuksissa! ♥ Ei tämän näin pitänyt mennä...

  Sad news :(

Cajo's 9-year-old daughter Ida (Mäkiharjun Pipar-Kakku) has become a star in the sky :( She hurted her back very badly in an accident on Friday last week. So very sad. Ida was a great toller and a true fighter. I met her for the last time last summer. My thoughts are with Ida's owners! ♥


Paulan ottama kaunis kuva.


Ida kolmosissa Irene Vinhan kuvaamana 2009.




23.1.2013  Turku KV: Cajo PU4 ja VSP-VET - Turku INT: Cajo BM-4 & BOS-VET

Käväisimme Cajon kanssa lauantaina Turun KV-näyttelyssä kera 59 muun tollerin ja vieläkin vanha pappa laittoi kampoihin nuoremmilleen :P Ikää on kertynyt 13 v 3 kk ja 8 d, mutta siitä huolimatta Cajo kipusi aina PU-4:ksi asti, aikamoista :) Viisi vuotta nuoremmat neitoset alkavat vetskukehissä kiitää tässä vaiheessa ohi, joten sieltä pokkasimme VSP-veteraanin arvon, vaan kyllä ne varsin kauniita neitoja ovatkin :) Onnea vielä Helille ja Rikulle! :) Käväisin myös taas PN-kehässä Caprin kanssa, mutta siellä jäätiin vaille sijoitusta. Palkinnot ovat Turussa olleet tosi kivoja, sillä tarjolla on taas lahjakortti pokaalin sijaan:) Niinpä kävin ostelemassa ison pussillisen luita koirille. Mukaan tarttui myös kasa siankorvia ja vinkupallo - ja voi kuinka onnessaan pappakoira olikaan haistaessaan hurmaavat possunkorvat, lempiherkkunsa :) Cajo sai hienon arvostelun ja jälleen kehuja upeasta kunnostaan ja liikkeistään tuomarilta, joka kuulemma hymyili kovasti Cajoa katsellessaan. Pään kuivumisesta tuomari tosin tällä kertaa mainitsi. Tottahan se onkin, ettei pää enää ole samanmoinen kuin nuorempana, vaan on painunut sekä poskista että kallosta jonkin verran. Ikä vaatii veronsa rasvakudoksen katoamisen muodossa. Vaan onneksi se ei Cajo hidasta, ja kuulo ja näkö sillä on edelleen ikäisekseen huippuluokkaa :) Hajuaisti pelaa sekin ja Cajo on myös yhä ikäisekseen leikkisä ja innostuu erityisesti sellaisista pitkulaisista vinkuleluista, joissa on joko toisessa tai molemmissa päissä pallo, ja jota kovasti ravistellessa tuo pallo sitten vinkuu ja läiskii samalla sitä itseään päähän ;) Sen mielestä tuollaiset lelut ovat aina olleet parhaimmistoa ;) Tänään taas nauroin, kun takkia eteisessä pukiessani Ducky matoili olkkarin matolla ja Cajo seisoi mun vieressä. Hetken kuluttua Cajo otti pari juoksuaskelta kohti Duckya ja pomppasi leikkiasentoon - aina yhtä vinkeän näköistä tuo rituaali, jolla se pyytää Duckya ulos mukaan :D

  The old man still has a say in the show ring :) Cajo was 13 years 3 months and 8 days old on Saturday when we visited Turku international dog show. He went all the way and became 4th Best Male and BOS-VET. BOB-VET was a younger (8 years old) beautiful female, congrats to Riku and Heli! :) There were 60 tollers entered. The judge was Ewa Nielsen, Sweden. Cajo had really fun in the show ring and as a prize he got 100 pcs chew bones, 10 pig ears and a squeaky toy so he was definitely happy :P I also got to handle beautiful Capri again in the best bitch competition but ended up with no placement this time.